TOUKOKUUN KUVAAJA:
LAURA VESA
Kuvaaminen on kivaa. Siitä kirjoittaminen puolestaan aina kovin vaikeaa. Päädyin jotenkin puolivahingossa lehtikuvaajaksi sen sijaan että olisin vaikka liikunnanopettaja tai pitäisin pientä omien taideaskartelujeni putiikkia. Myyntivalttejani olisivat olleet jätskitikuista tehdyt nukkekodin aidat. Vielä en uravalintaani kadu, vaikka selkä joskus sanookin että liikunnanopettajana olisi hauskempaa.
Opiskelin Kuusamon kansaopistossa ja Turun ammattikorkeassa ja sitten työelämässä helsinkiläisellä mainosstudiolla. Kun olin riittävän vanha (27) tekemään Tavallisia Tärkeitä Päätöksiä, lähdin kotiseudulle Tampereelle ja ryhdyin freelance-lehtikuvaajaksi. Nyt olen neljä vuotta kuvannut vaihteleviin lehtiin vaihtelevia aiheita. Enimmäkseen ihmisiä, joiden kohtaaminen vaan ei lakkaa innostamasta.
Pari vuotta sitten minulle valkeni, että freenä voin tehdä mitä vaan. Aloitin ensimmäisen Oman Projektin, kuvasin vampulalaisen maanviljelijän vuotta. Halusin kaupunkilaisena tutustua maaseutuun ja ymmärtää edes hiukan mistä ruoka ilmestyy kaupan muovipussiin. Kuvasarja kokonaisuudessaan julkaistiin Aamulehdessä toukukuussa 2007.