LOKAKUUN KUVAAJA:
GUNNAR BÄCKMAN
Olen Gunnar Bäckman, pitkän linjan lehtikuvaaja ja siirryn todennäköisesti eläkkeelle lähivuosina. Olen itseoppinut kuvaaja ja (olen) ollut saman lehden, Vasabladetin, vakituisena lehtikuvaajana 1970-luvun alusta. Sitä ennen toimin saman lehden toimitusharjoittelijana muutaman vuoden. Koulutukseni ja kehitykseni valokuvaajana olen hoitanut osallistumalla kursseille ja seminaareihin sekä kotimaassa että ulkomailla.
Vaikka Vasabladet on Suomen toiseksi suurin ruotsinkielinen sanomalehti, se on kuitenkin luonteeltaan (pieni) maakuntalehti jonka levikkialue on Vaasa ja ympäröivä ruotsinkielinen rannikkoseutu. Pienessä lehdessä työtehtävät ovat vaihtelevia ja sen vuoksi työ tuntuu hyvin harvoin yksitoikkoiselta tai tylsältä. Toistuvia rutiinitöitä voi aina yrittää hoitaa eri tavalla kuin edellisellä kerralla. Suurimpana etuna työssäni pidän sitä että olen päässyt tutustumaan perusteellisesti ja syvällisesti maakuntaani ja sen asukkaisiin.
Eläkepäätös on vaikea. Työni lisäksi arvostan suuresti työyhteisössä työskentelemistä ja työtoverini muodostavat minulle tärkeän sosiaalisen verkoston.
Toisaalta häämöttävä vapaus tuntuu houkuttelevalta: eläkkeellä voisi ehkä vielä toteuttaa monia omia projekteja ja haaveita, esimerkiksi näyttelyitä tai valokuvakirjoja.
Oheinen kuvasarja kertoo kuusivuotiaan Axel Lindblomin hankalasta koulumatkasta. Hänen koulumatkansa kesti jopa 45 minuuttia vaikka matkaa oli vain noin 6 kilometriä. Juttu julkaistiin lokakuussa 2007 ja sen jälkeen Mustasaaren kunnan koulubyrokraatit järjestivät pikaisesti Axelin matkan niin että hän pääsi yhdellä kyydillä perille saakka.