HEINÄKUUN KUVAAJA:
JUSSI LEINONEN
Minulla on jonkinlainen riippuvuussuhde kameraan, enkä oikein uskalla lähteä ulos ilman sitä. Mitä jos jotain löytyykin? En kirjoita, piirrä, maalaa tai kerro tarinoita, mutta toivon kuvieni puhuvan. Olen 25-vuotias ja kuvannut valoa ja varjoja viisi vuotta. Sitä on hieman hankala selittää, mutta etsimen kautta olen jotenkin oppinut ymmärtämään itseänikin.
Ystäväni sanoi valokuvauksen olevan jonkinlainen sairaus, johon ei ole parannuskeinoa. Sairaus tarttuu, kun innostuu kuvista ja ymmärtää, että ne eivät tule koskaan poistumaan elämästä eikä voi enää koskaan elää päivääkään ilman niiden vaikutusta. Minun "sairauteni" on edennyt niin pitkälle, että en voi enää kuvitella muita polkuja elämälleni.
jussi(a)strap-photos.com